Perustettu niin hiljattain, että silminnäkijöitä on edelleen tavoitettavissa.
Ennen Roihuttaret Ultrien perustamista maailmassa oli jo pesäpalloa, katsomoita ja Roihuttaret. Otteluissa kannustettiin, taputettiin ja elettiin mukana. Jokin kuitenkin puuttui.
Puuttui järjestäytynyt joukko, joka suhtautuisi kokonaisen ylärivin hallintaan strategisena tavoitteena.
Puuttui ryhmä, joka voisi aloittaa kannatushuudon juuri sillä hetkellä, kun muut olivat päättäneet olla hetken hiljaa. Puuttui myös täysin tarpeeton määrä itsevarmuutta suhteessa sääntötuntemukseen.
Tilanne oli historiallisesti kestämätön.
Kun sulkapallokausi vaihtui muihin pallopeleihin, joukko Roihuttarien kannattajia huomasi kesällä 2025, että heillä oli sama penkkiurheilupäämäärä: joukkueelle enemmän ääntä, katsomoon enemmän yhteistä tekemistä ja yläriville vähemmän tyhjää tilaa.
Kokous oli kauden 2026 keskivaiheilla, roihuttarien johtaessa ensimmäistä jaksoa ja tunnelman ollessa katossa. Pöytäkirjaa ei laadittu, mikä vahvistaa tapahtuman legendaarista luonnetta.
Nimeksi valittiin Ultrat. Nimi oli selkeä, kansainvälisesti ymmärrettävä ja riittävän dramaattinen ryhmälle, jonka tärkein tehtävä oli pitää ääntä naisten Superpesisottelussa.
Kun toiminta siirtyi ajatuksesta katsomoon, ylärivi sai uuden merkityksen. Se ei ollut enää vain istumapaikka. Se oli komentokeskus, urheiluvammojen vertailuareena, analyysiosasto ja sosiaalinen tila.
Roihuttarien kotikentän taustalla kohoava vesitorni näkyy katsomoon ja tunnistaa paikan ilman pitkää selitystä. Siksi sen leveä yläosa ja kapea runko sopivat Ultrien omaksi paikalliseksi tunnukseksi.
Se muistuttaa siitä, että ryhmän kulttuuri ei ole lainattu kokonaan muualta. Se rakentuu juuri tämän kentän, tämän katsomon ja tämän maiseman ympärille.
Symboli on myös käytännöllinen: se näkyy kauas, sitä on vaikea sekoittaa pesäpallon sääntökaavioon ja se näyttää riittävän juhlalliselta ilman, että kukaan joutuu piirtämään täydellistä ympyrää.
Todennäköisesti kuulet meidät ennen kuin näet… …meidät lonkerokioskilla. (Okei, yksi meistä juo Ipaa.
Kokonainen katsomonosan ylärivi on ryhmän kotialue ja tärkein maantieteellinen saavutus.
Huumori on suoraa, itseironista ja tarpeettoman dramaattista. Väkivalta tai häirintä eivät kuulu siihen.
Ryhmän tarkoitus on tukea joukkuetta. Kaikki muu, myös omat hienot banderollit, on toissijaista.
Tulevat kaudet lisäävät tarinoita, lauluja, sääntötulkintoja ja todennäköisesti ainakin yhden banderollin, jonka tekstiä joudutaan korjaamaan viime hetkellä.
Takaisin etusivulle